Tietoja Kuopio-pilotista

Kuopio-pilotti on osa valtakunnallista hallitusohjelmaan sisältyvää kuntakokeilua pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Kuopio-pilotti toimii Kuopion, Maaningan, Nilsiän, Rautalammin, Siilinjärven, Suonenjoen sekä Tuusniemen alueella.

Kokeilu toteutetaan 1.9.2012-31.12.2015 välisenä aikana.

Hanke rahoitetaan ELY-keskuksen työllisyyspoliittisen avustuksen sekä kuntarahoituksen avulla.
Päätavoitteena on kehittää uusia paikallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvia työmarkkinoille integroinnin toimintamalleja. Tätä kautta pyritään lisäämään asiakasryhmän työelämäosallisuutta sekä vähentämään pitkäaikaistyöttömyyttä.

Kohderyhmä


Pilotin kohderyhmän muodostavat 30-55-vuotiaat pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka tarvitsevat työmarkkinoille sijoittuakseen julkisten työvoimapalveluiden lisäksi eri toimijatahojen yhteistyönä tuotettuja muita työllistymistä edistäviä palveluita.

Ensisijaisesti kohderyhmään kuuluvat työttömyyden perusteella 500 päivää työttömyysetuutta saaneet henkilöt ja toissijaisesti vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleet henkilöt, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Kokonaisuudessaan pilotin kohderyhmän koko on noin 1200 henkilöä.

Tavoitteet


Hankkeen keskeisinä tavoitteina on kehittää toiminta-alueelle sellaisia uusia palvelu-, toiminta- ja yhteistyömalleja, jotka ovat siirrettävissä suoraan osaksi kuntien ja TE-toimiston peruspalveluja. Kehitettäviä osa-alueita ovat:

  1. Pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeen tehokkaampi tunnistaminen ja oikea-aikainen palveluohjaus.
  2. Kohderyhmän sekä alueen työmarkkinoiden tarvitsemien palveluiden kehittäminen ja vastaavuuden parantaminen työllistymisen edistämiseksi.
  3. Yritysyhteistyöhön liittyvien toimintamallien kehittäminen.
  4. Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen järjestöjen, kuntien ja kummiyritysten yhteistyönä.
  5. Viranomaistahojen välisten yhteistyömallien ja prosessivastuullisen työtavan kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi.
  6. Viranomaistahojen perustyötä tekevän henkilöstön kouluttaminen uusien toimintamallien käyttöönottoon.

Toiminta


Palvelutarvearvio ja palveluohjaus
Kuopio-pilotin asiakasohjausprosessiin luodaan yhtenäinen toimintamalli yhteistyössä kuntien sosiaali- ja työllistymispalveluiden sekä TE-toimiston kanssa.

Yhteistä toimintamallia muokataan tarvittaessa kuntien paikallisia tarpeita vastaavaksi.


Palveluseteli


Kuopio-pilotissa palveluohjaajat yhdessä asiakkaan kanssa arvioivat työllistymiseen tarvittavat tukitoimet.
Tukitoimiin voidaan myöntää palveluseteli, jolla asiakas saa valita mieleisensä palvelutuottajan.

Tavoitteena on, että asiakas ottaa suuremman vastuun palvelujen ja palveluntuottajien valinnasta ja samalla myös sitoutuu palveluihin paremmin.

Avaamalla ja yksinkertaistamalla hankintaprosessia haemme myös uusia palvelutuottajia, jotka voivat erikoistua ja verkostoitua esimerkiksi eri toimialoille.

Tavoitteena on, että saamme välityö- ja siirtymämarkkinoille lisää palveluvalikoimaa, laajuutta ja kerroksellisuutta.

Palveluseteliä ei ole aikaisemmin käytetty työllistymisen tukipalveluissa ja toimintamallin käyttöönottoa osarahoittaa Tekes. Kuntakokeilun asiakaspalvelujen hankinnat on n. 900 000 euroa/vuosi.

Yritysyhteistyö


Työllistettävien integroitumista avoimille työmarkkinoille edistetään vahvan yritysyhteistyön avulla.
Tämä on keskeinen nivelvaihe, jotta siirtymiä työelämään tapahtuisi oikeasti. Yrityksiin suuntautuvan toiminnan kehittämisessä ammennetaan oppia ja hyviä kokemuksia Ruotsista, ns. Solnan mallista.

Keskeisenä ajatuksena on asiakkaan uraohjaus kohti avoinna olevia työpaikkoja tai työllistäviä toimialoja, yrityksen tarpeisiin ja asiakkaan osaamisen tunnistamiseen perustuva räätälöity koulutus sekä työtehtävien ja työntekijän yhteensovittaminen.

Yritysyhteistyökoordinaattoreiden ydintehtävä on yhteydenpito työnantajiin ja sitä kautta yrityksissä olevien työmahdollisuuksien löytäminen.

Keskeisimpänä menetelmänä ovat yrityskäynnit, joissa analysoidaan työnantajien tarpeet työvoiman osalta niin lyhyt- kuin pitkäkestoisestikin.

Yritysyhteistyötä tehdään pitkäjänteisesti pyrkien yhteistyön jatkuvuuteen huolehtimalla yhteydenpidosta yrityksiin myös sen jälkeen, kun työntekijä on sijoittunut yritykseen.

Yhteydenpito on tiivistä myös toteutuksen kannalta tärkeisiin yhteistyöverkostoihin, kuten kuntien elinkei-notoimiin, yrittäjäyhdistyksiin, TE-toimistoihin, oppisopimuskeskukseen jne.

Kaikessa toiminnassa huomioidaan alusta alkaen näkökulma, että tarkoitus on kehittää uusia menetelmiä ja toimintatapoja, joiden on mahdollista jäädä toimintaan myös kuntakokeilun päättymisen jälkeen.

Valmennusyksikkö yrityksessä


Tavoitteena on myös jalkauttaa erilaiset työhön valmentavat palvelut sisälle yrityksiin, jolloin yritys tarjoaisi uudenlaiselle "valmennusyksikölle" työskentelytilat ja työtehtävät.

Asiakkaat näihin yksiköihin tulevat Kuopio-pilotin kautta pienryhminä, useampi henkilö kerrallaan. Asiakkaiden tarvitsema työnohjaus sekä työ- ja yksilövalmennus hankitaan ko. "valmennus-yksikköön" Kuopio-pilotin toimesta ostopalveluina. Valmentajan rooli on olla rinnalla kulkija niin asiakkaalle kuin yrityksellekin koko prosessin ajan. Tällainen yritysyhteistyö olisi luonteva aloittaa isoista palvelualan yrityksistä, jotka kärsivät työvoimapulasta. Näin voidaan vastata myös yritysten työvoimatarpeisiin. Henkilöasiakkaat puolestaan hyötyvät saadessaan kokemusta oikeista töistä, oikeilla työpaikoilla.

Tuettu oppisopimuskoulutus


Pilotin kohderyhmän joukossa on paljon henkilöitä, joilla on vanhentunut ammattitaito tai koulutus, joka ei vastaa alueen työvoimatarpeisiin.

Kuopio-pilotissa kehitetään tuetun oppisopimuskoulutuksen malleja, jotka pohjautuvat järjestöjen, yritysten ja kuntien väliseen yhteistyöhön.

Mallissa koulutus järjestetään palkkatuetun työn ohessa järjestössä, joka vastaa asiakkaan työsuhteesta koko prosessin ajan sekä järjestää yhdessä pilotin henkilöstön kanssa asiakkaalle tarvittavan tuen ja ohjauksen.

Toteutettavasta koulutuksesta riippuen opiskeleva asiakas tekee erimittaisia työssäoppimisjaksoja alan yrityksissä ja/tai kunnissa edelleen sijoituksen tai muun vastaavan mallin avulla. Näin hänelle tarjoutuu mahdollisuus luoda suhteita ja mahdollisuuksia koulutuksen jälkeistä työllistymistä silmälläpitäen.
Tällaista koulutusta järjestetään hyvin työllistäville aloille kuten esim. hoiva-alalle (lähihoitaja), kaupan alalle sekä puhtaanapitoalalle.

Koulutukset voidaan toteuttaa oppisopimuskoulutuksena tai näyttökokein.